Unettomuuden vaikutukset

Hyvänlaatuinen uni on ihmiselle tärkeää muutenkin kuin pelkän levon kannalta. Uni voidaan jakaa kahteen perustyyppiin, REM-uneen ja NREM-uneen. Näiden vaiheiden kesto ja laatu vaihtelevat yksilöllisistä ominaisuuksista, unihuollosta ja elämäntavoista riippuen.

REM-uni (Rapid-Eye-Movements) eli vilkeuni on vaihe, jossa nähdään unia. REM-uni vaikuttaa psykologiseen lepotilaan ja pitkäaikaiseen tunnepohjaiseen hyvinvointiin. Se stimuloi aivoja ja vahvistaa muistia.

NREM-uni (Non-Rapid-Eye-Movements) eli perusuni käsittää siirtymävaiheen valveillaolon ja unennäön välillä sekä syvän unen, jossa elimistön fyysinen ja psyykkinen aktiivisuus on hyvin pientä. NREM-uni on rasituksista palauttavaa, fyysisesti elvyttävää ja se vahvistaa myös immuunijärjestelmää.

Unettomuus vaikuttaa elämään hyvin kokonaisvaltaisesti. Fyysisten ja psyykkisten vaikutusten lisäksi unettomuus aiheuttaa monille sosiaalisia haittoja. On myös todettu, että pelkkä nukkuminen ei riitä, vaan unen on oltava laadultaan hyvää. Syvän unen aikana aivot ovat lepotilassa, minkä seurauksena ihminen tuntee olonsa levänneeksi ja virkeäksi. Syvä uni auttaa elimistön puolustusjärjestelmää pysymään kunnossa ja vaikuttaa siten ruumiilliseen ja henkiseen hyvinvointiin.

Unettomuus ja työ

Vuorotyötä tai epäsäännöllisiä työaikoja noudattavilla voi työn ja muun elämän yhteensovittaminen luoda haasteita myös riittävän unen saamiselle sekä palautumiselle. Yksilöllinen alttius kärsiä unihäiriöstä vuorotyön yhteydessä on vaihtelevaa ja ikääntymisen myötä unen jakautuminen ja laatu muuttuvat siten, että lämpötilan, hormonien ja vireyden vaihe aikaistuvat ja vuorokausirytmi muuttuu enemmän aamutyyppiseksi.

Vuorotyöjärjestelyillä voidaan varmistaa, että palautumisjaksot ovat riittävän pituisia ja samalla kohentaa työn laatua. Työvuorosuunnittelun lisäksi työntekijä voi ehkäistä ja vähentää haittoja sopivilla elämäntavoilla ja stressinhallintakeinoilla.

Unettomuus ja liikenne

Liian lyhyt tai huonolaatuinen uni tai liian pitkä yhtämittainen valvominen ovat yleisimpiä syitä väsymykseen liikenteessä. Myös uniapnea hoitamattomana voi auheuttaa tahattoman rattiin nukahtamisen. Myös jotkin unettomuuden hoitoon käytetyt lääkkeet voivat vaikuttaa ajokykyyn. Näitä lääkkeitä määräävän lääkärin tulee tiedottaa asiasta potilaalle ja päättää tuleeko potilaalle asettaa väliaikaisesti ajokielto.

Psyykkiset vaikutukset

On sanomattakin selvää, että huonosti nukutut yöt laskevat kenen tahansa mielialaa. Pidempään jatkunut unettomuus aiheuttaa ärtyneisyyttä ja mielialan vaihteluita. Pahimmillaan se myös altistaa masennukselle ja päihteiden käytölle. Unettomuus heikentää keskittymiskykyä ja muistia sekä vaikeuttaa uuden oppimista.

Lue kertomus: Uneton jo pienestä pitäen

Uneton jo pienestä pitäen

Ensimmäiset muistikuvat minulla on unettomista öistä jo niiltä ajoilta, kun olin noin 5-vuotias. Uskon, että tuolloin kyse oli perheen tilanteen epävakaudesta ja siihen liittyvästä turvattomuuden tunteesta, johon reagoin nukkumattomuudella. Myöhemmin olen alkanut reagoida “kaikkeen” normaalista poikkeavaan siten, että en nuku kunnolla. Mitä stressaavampi elämäntilanne, sitä vähemmän saan nukuttua. Kuitenkaan stressittömimpinäkään kausina uneni ei ole ollut levollista ja hyvää. Olen tällä hetkellä 27-vuotias.

Unettomuuden vaikutukset arkielämään merkittäviä

Unettomuuteni on sekamuotoista, ja sen esiintyminen on vaihdellut vuosien mittaan. Joskus on hankala nukahtaa, toisinaan heräilen keskellä yötä. Välillä uni loppuu aamusta liian aikaisin. Nämä ilmenemismuodot voivat esiintyä yksinään tai jopa kaikki yhdessä.

Unettomilla kausilla on ollut merkittäviä vaikutuksia arkielämääni ja koko tunne-elämääni. Sosiaalinen elämäni vaikeutui, koska jatkuvan väsymyksen vuoksi en pystynyt enää säätelemään omia tunteitani samalla tavalla kuin ns. terveenä ollessa. Pienikin väärä sana tai lausahdus ystävältä saattoi saada minussa aikaan hyvin voimakkaita kiukunpuuskia. En myöskään jaksanut olla sosiaalinen, ja tavata läheisiä ihmisiä. Unettomuus vaikeutti merkittävästi myös kognitiivisia valmiuksiani, minkä opiskelijana huomasi vaikeuksina oppia uutta ja muistaa asioita. Koin myös fyysisiä oireita, sillä esimerkiksi sykkeeni oli jatkuvasti hyvin korkea. Olen tällä hetkellä 27-vuotias, ja valmistun tämän vuoden lopulla sosionomiksi. Koko opiskeluajan olen tehnyt ravintola-alan töitä, pääsääntöisesti viikonloppuisin. Epäsäännöllisillä työajoilla on varmasti ollut merkitystä myös unettomuuteni kannalta. En kuitenkaan syytä unettomuudestani pelkästään epäsäännöllisiä työrytmejä, koska olen kärsinyt univaikeuksista niin pitkään. Eivätkä univaikeudet ole helpottaneet edes silloin, kun olen saanut elää säännöllisessä päivärytmissä.

Ensimmäistä kertaa lääkäriin 19-vuotiaana

Ensimmäisen kerran hakeuduin lääkäriin opiskelijaterveydenhuollon kautta vuonna 2003, jolloin olin 19-vuotias. Tuolloin unettomuuteni oli kärjistynyt jo hyvin vaikeaksi, ja minulla oli iltaisin suuria nukahtamisvaikeuksia. Tilannettani tai uniongelmieni syitä ei kuitenkaan selvitetty, ja lääkäri määräsi minulle nukahtamislääkkeitä.

Ensimmäiset nukahtamislääkkeet auttoivat ainoastaan muutaman illan, kunnes sain lääkäriltä uudet lääkkeet. Tällä kertaa ne aiheuttivat minulle myös päiväsaikaan niin suurta tokkuraisuutta, että en pystynyt kunnolla opiskelemaan.

Kokeilin myös melatoniinia. Se auttoi nukahtamaan, mutta ei poistanut täysin yöllistä heräilyä. Vuonna 2009 tilanne kriisiytyi niin pahasti, että hakeuduin lääkäriin valvottuani lähes kolme yötä peräkkäin. Tuolloin minulle määrättiin pieniä annoksia unettomuuden hoidossa käytettävää masennuslääkettä. Se helpottikin unensaantia jonkin aikaa.

Unettomuuden lisäksi masennusoireita

Minulla todettiin keskivaikea masennus kesäkuussa 2009, jolloin olin 25-vuotias. Masennuslääkkeiden haittavaikutuksena seurasi äärimmäinen väsymys, ja saatoin alkuun nukkua jopa 16 tuntia vuorokaudessa. Lääkkeet kyllä auttoivat mielialaan jonkin verran.

Syksyllä 2010 olin edelleen hyvin väsynyt, mutta masennusoireet alkoivat onneksi lievittyä. Tuolloin univaikeudet tulivat taas päällimmäiseksi huoleksi.

Olen kokeillut unettomuuden hoitoon myös luontaistuotteita ja homeopaattisia tuotteita, mutta en kokenut saavani niistä apua. Olen harrastanut myös liikuntaa ja kokeillut rentoutumisharjoituksia, joogaa sekä tehnyt muutoksia ruokavaliooni. Nämäkään keinot eivät auttaneet merkittävästi uniongelmiin.

Unettomuuden syitä ei koskaan ole selvitetty

Tällä hetkellä olen parantumassa masennuksesta ja olen voinut vähentää masennuslääkkeiden käyttöä. Vuodesta 2009 alkaen minua on hoitanut sama lääkäri, mikä on ollut kohdallani hyvä asia.

Joskus olen miettinyt sitä, että univaikeuksieni tai masennuksen syiden taustoja ei ole koskaan varsinaisesti pyritty lääkärissä selvittämään. Ehkä oireet ovat olleet aina niin lieviä, että niihin ei ole kiinnitetty sen enempää huomiota. Toisaalta en ehkä ole myöskään osannut tuoda niitä riittävästi esille.

Minun tilanteessani on ollut aivan ilmeistä, että unettomuus on pahentanut mielialaani ja päinvastoin. Eli tietynlainen noidankehä pääsi kohdallani opiskeluaikana kehittymään. Omasta mielestäni olisin varmasti valmistunut nopeammin, jos olisin vaatinut ongelmiini selvitystä ja saanut aikaisemmin apua. Myös jonkinlainen terapia olisi kohdallani saattanut toimia hyvin. Kannustaisinkin kaikkia hakeutumaan univaikeuksien vuoksi nopeasti lääkäriin ja vaatimaan unettomuuden taustalla vaikuttavien syiden tarkempaa selvittämistä.

Nyt vuodenvaihteessa hankin kirkasvalolampun. Kolmen kuukauden kokeilun perusteella se on auttanut minua nukkumaan hyvin. En toistaiseksi tiedä, auttaako kirkasvalo myös stressitilanteisiin liittyvässä unettomuudessa, mutta se selvinnee myöhemmin.

Olen jälleen kyennyt opiskelemaan normaalia tahtia ja ylläpitämään sosiaalisia suhteita. Tunnen oloni toiveikkaaksi ja hyväksi. Tunne-elämäni on tasaantunut, ja olen huomannut sittenkin olevani kärsivällinen, vaikka olen kuvitellut muuta koko aikuiselämäni ajan.

Joanna Tervonen

Unettomuuden seurauksena pienetkin vastoinkäymiset voivat tuntua ylitsepääsemättömiltä. Unettomuuden aiheuttamat voimakkaat tuntemukset ovat hyvin yleisiä: suomalaistutkimuksen mukaan kolme neljästä unettomuudesta kärsivästä koki vaivan vähentävän elämänhaluaan. Unettomuudesta kärsivän tulisi aina kääntyä lääkärin puoleen, jos vaiva häiritsee elämää eivätkä itsehoitokeinot tehoa.

Fyysiset vaikutukset

Unettomuus vaikuttaa myös suoraan fyysiseen terveyteen. Unettomuudesta aiheutuvan univajeen on todettu altistavan diabetekselle, sepelvaltimotaudille, kohonneelle verenpaineelle, ylipainolle sekä sydän- ja verisuonisairauksille. Sairastumisriskin suurenemisen lisäksi unettomuus lisää merkittävällä tavalla onnettomuus- ja tapaturmariskiä ja on siten myötävaikuttamassa moniin fyysisiin haittoihin. Unettomuudella on negatiivinen vaikutus aineenvaihduntaan ja paranemiseen. Myös unettomuuden aiheuttama heikko stressinsietokyky altistaa monille fyysisille vaivoille.