Unettomuuden syyt

Unettomuuden taustalla on usein monia syitä, jotka voivat olla fyysisiä, psyykkisiä tai ympäristöstä johtuvia. Unettomuutta on kahta tyyppiä, primaarista ja sekundaarista. Primaarisen unettomuuden taustalta ei löydy tunnistettavaa fyysistä tai psyykkistä tekijää. Arviolta 15 % unettomuudesta on tyypiltään primaarista. Sekundaarinen unettomuus puolestaan on fyysisen tai psyykkisen sairauden aiheuttama oire.

Yleisin, jopa 90 %:ssa tapauksissa ilmenevä unettomuuden muoto on unihäiriö, jonka aiheuttaa useimmiten stressi sekä ympäristön ja elämän muutokset. Unettomuus ei aina aiheudu pelkästään negatiivisista tuntemuksista ja muutoksista. Myös positiiviset muutokset ympäristössä voivat aiheuttaa unettomuutta. Unettomuuden syyt ovat harvoin yksiselitteisiä, mutta niiden selvittäminen on tärkeää hoidon onnistumisen kannalta. Vaiva muodostaa helposti itseään ruokkivan kierteen, joka tulisi katkaista hyvissä ajoin. Pelko unettomuudesta saattaa aiheuttaa unettomuutta.

Suuret elämänmuutokset laukaisivat unettomuuden

Elina-44Elina, 44 vuotta, on aina ollut huonouninen, mutta kymmenisen vuotta sitten tapahtuneet suuret elämänmuutokset laukaisivat pitkäkestoisen unettomuuden. ”Olin ensimmäisen kerran uneton, kun lapseni syntyi. Saatoin maata sängyssä monia öitä tuijottamalla kattoa. Kuvittelin unettomuuden olevan normaalia synnytyksen jälkeen. Sama toistui myös toisen lapsen syntymän kohdalla. Lasten ollessa pieniä en kuvitellutkaan käyttäväni unilääkkeitä. Sinnittelin vain eteenpäin, vaikka rankkaahan se oli”, Elina kertoo. Kymmenen vuotta sitten tapahtunut avioero laukaisi Elinan unettomuuskierteen. Eron jälkeiset kolme kuukautta Elina nukkui vain muutaman tunnin yössä. Hän oli juuri aloittanut uuden työn, ja joka aamu hänestä tuntui, ettei töihin jaksaisi millään lähteä. Elina syytti itseään unettomuudesta, ja loppujen lopuksi hän oli niin väsynyt, että toivoi jotakin tapahtuvan tilanteen laukaisemiseksi.

Lääkärissä käynti oli suuri helpotus

Miesystävän kannustuksella Elina sai vihdoinkin kerrottua unettomuudesta lääkärille. ”Se oli niin suuri helpotus, että kyyneleet vain valuivat”, Elina muistelee. Hän sai kuuden viikon sairausloman ja unilääkkeitä helpottamaan unen tuloa. Niiden käyttö kuitenkin pelotti. ”Vaikka unilääkkeet auttavat nukkumaan, niiden käyttö tuntuu epämiellyttävältä. Olisi hienoa löytää sellainen lääke, jossa ei ole sivuvaikutuksia eikä lääkeriippuvuuden vaaraa”, Elina toteaa. Elina koki, ettei saanut lääkäriltä kaikkea tarvitsemaansa tietoa unettomuudesta ja sen eri hoitomenetelmistä. Tuntui kuin hänen vaivaansa olisi vähätelty. Hän tunsi olonsa epämukavaksi lääkärin tarjotessa masennuslääkkeitä, sillä ei kokenut kärsivänsä psyykkisistä ongelmista. Hän päättikin etsiä itse aktiivisesti tietoa lehdistä ja internetistä.

Unettomuus häiritsee päivän askareita

Elina pitää juoksemisesta ja kuntosalilla käymisestä. Hän joutuu kuitenkin toisinaan luopumaan rakkaista harrastuksistaan unettomien öiden seurauksena. ”En uskalla lähteä urheilemaan unilääkkeiden käytön jälkeen. Elimistö ei ole levännyt kunnolla, kun en ole nukkunut luonnollista unta”, Elina toteaa harmissaan. Unettomuudesta huolimatta Elina menee töihin joka aamu. Hän hoitaa työnsä mallikkaasti, mutta töistä tullessaan tuntuu kuin olisi kaikkensa antanut. Lasten asuessa vielä kotona ruoanlaitto jäi väliin. ”Hyvä kuin jaksoin valita lapsille valmisruoan kaupan hyllyltä”, Elina muistelee.

Matkustelua ja mökkeilyä

Viime helmikuussa Italian Alpeille matkustanut Elina, muistelee hiihtoreissua lämmöllä. Matkaseura oli mitä ihaninta ja maisemat päätä huimaavat. Suurin huolenaihe matkalla oli Elinalle jo tuttu: mitä jos unettomuuden takia ei pysty nauttimaan lomasta täysipainoisesti? ”On todella häiritsevää, kun koko ajan miettii nukkumista”, Elina toteaa. Elina ei kuitenkaan aio antaa periksi unettomuudelle, vaan pyrkii elämään niin täysipainoisesti kuin mahdollista. Mökillä Elina viihtyykin parhaiten. Päivittäiset pitkät aamulenkit väsyttävät illalla makeasti. Elina nauraakin, että nukkui mökillä koko neljän viikon kesäloman. Elina korostaa, että unettomuudessa eri ole mitään hävettävää ja apua kannattaa hakea. ”Unettomuudesta ja sen eri hoitovaihtoehdoista kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Elämä on ihanaa, mutta aina uni ei vain tule”, Elina toteaa.

Elämäntavat

Elämäntavat vaikuttavat unen laatuun ja voivat siten aiheuttaa myös unettomuutta. Epäsäännöllinen nukkumisrytmi ja liiallinen kofeiinin tai alkoholin nauttiminen sekoittavat elimistön sisäistä kelloa aiheuttaen monille unettomuutta. Vähäinen fyysinen aktiivisuus on myös merkittävä tekijä unettomuuden taustalla. Monet unettomuutta aiheuttavista elämäntavoista ovat kuitenkin sellaisia, joita nyky-yhteiskunnassa on miltei mahdoton välttää. Epäsäännölliset työajat, työelämän kiristyneet vaatimukset ja kasvava ärsykkeiden määrä eivät aina ole yksilön vaikutusmahdollisuuksien ulottuvissa. Unettomuus onkin monelta kannalta modernin yhteiskunnan vitsaus.

Psyykkiset sairaudet

Unettomuuden taustalla voi olla psyykkinen sairaus, yleisimpänä masennus. Myös ahdistuneisuus voi aiheuttaa unettomuutta. Vaikka psyykkisiin sairauksiin usein liittyy unettomuutta, unettomuuteen ei läheskään aina liity psyykkistä sairautta. Erilaiset huolet ja murheet, voimakkaat tunnevaihtelut sekä elämän kriisit tuovat usein mukanaan myös häiriöitä uneen. Ongelmat perheessä ja parisuhteessa, hankaluudet työpaikalla, läheisen sairastuminen tai kuolema ja omaan terveyteen liittyvät huolet johtavat monilla unettomuuteen. Vaikean elämänvaiheen keskellä on hyvin luonnollista, että päivän aikana koetut ikävät tuntemukset seuraavat mukana myös yöhön. Niin unettomuuteen kuin psyykkisiin ongelmiinkin kannattaa hakea apua.

Fyysiset sairaudet

Unettomuutta voi esiintyä monien fyysisten sairauksien yhteydessä. Kyse on harvoin itse sairauden aiheuttamasta unen häiriintymisestä, vaan unettomuuden taustalla on sairauden aiheuttama elämänmuutos tai sairauden oireet, kuten kipu. Esimerkiksi kipua aiheuttavat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, neurologiset sairaudet, sydämen ja verenkiertoelimistön sairaudet, keuhkosairaudet, tihentynyt virtsaamisen tarve, Alzheimerin tauti, Parkinsonin tauti sekä kilpirauhasen liikatoiminta voivat aiheuttaa unettomuutta. Unettomuus ei kuitenkaan yleensä ole merkki fyysisestä sairaudesta.

Uniapnea ja levottomat jalat -oireyhtymä ovat yleisiä vaivoja unettomuuden taustalla. Moni kärsii näistä tiedostamattaan. Levottomat jalat -oireyhtymä on varsin yleinen: noin 5–10 % kärsii siitä jossain elämänsä vaiheessa. Molemmat vaivat ovat kuitenkin hyvin hallittavissa oikeanlaisella hoidolla.

Perinteisten unilääkkeiden käyttö

Perinteisten unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa unettomuutta. Pitkäaikaiskäytön aiheuttama tottuminen rikkoo elimistön luontaisen unirytmin. Lääkkeet menettävät tehonsa ajan myötä, ja toleranssi niihin kasvaa. Elimistön totuttua lääkkeisiin niiden käyttämättä jättäminen voi aiheuttaa vieroitusoireina levottomuutta ja unettomuutta. Unilääkkeiden pitkäaikaista käyttöä ei saa lopettaa äkillisesti, vaan niistä vieroittuminen pitää tehdä suunnitelmallisesti lääkärin ohjeiden mukaan. Perinteisten unilääkkeiden pitkäaikainen runsas käyttö voi aiheuttaa aamutokkuraisuutta, huonontaa päivävireyttä ja aiheuttaa keskittymiskyvyn puutetta sekä muistihäiriöitä.

Muiden lääkkeiden käyttö

Joskus unettomuuden syynä voivat olla muiden sairauksien hoitoon käytettävät lääkkeet. Esimerkiksi beetasalpaajat, astmalääkkeet, antihistamiinit ja masennuksen hoitoon käytettävät serotoniinin takaisinoton estäjät ovat tällaisia. Diureetit puolestaan lisäävät virtsaamisen tarvetta, joka voi johtaa katkonaiseen uneen. Myös kilpirauhashormoneilla, efedriinillä sekä pahoinvointiin ja ruuansulatusvaivoihin käytettävällä metoklopramidilla voi olla unta häiritseviä vaikutuksia. Jos lääkehoito aiheuttaa unettomuutta, kannattaa keskustella aiheesta lääkärin kanssa. Usein annostuksen muutos tai lääkkeen ottaminen eri aikaan helpottavat uniongelmia.

Ikääntyminen

Iän myötä ihmisen uni muuttuu. Nukahtamiseen menee enemmän aikaa, uni muuttuu kevyemmäksi ja yöllisen heräämisen jälkeen on entistä vaikeampaa nukahtaa. Myös uni-valverytmi voi muuttua iän myötä. Ikääntymisen myötä monet sekä väsyvät että heräävät totuttua aikaisemmin. Myös kyky nukkua yhtäjaksoisesti heikkenee. Joskus voi olla vaikeaa erottaa iän mukanaan tuomia luonnollisia muutoksia varsinaisesta unettomuudesta. Tämä on kuitenkin erityisen tärkeää uniongelmien hoidossa, sillä ikääntyneemmille ihmisille perinteiset unilääkkeet aiheuttavat tavallista enemmän haittavaikutuksia.

Laiva on lastattu unettomalla merikapteenilla

Matti-merikapteeniNyt eläkkeellä oleva 65-vuotias Matti on kärsinyt unettomuudesta jo vuosikymmeniä. Kaikki alkoi jo nuorena, kun Matti jätti koulun kesken ja ryhtyi tekemään parkettiasennuksia työkseen. Muutaman vuoden jälkeen halu koulunpenkille kuitenkin kasvoi, ja Matti päätti käydä töiden ohella iltakoulua. Työ, koulu ja perhe vaativat veronsa, ja opiskelu tapahtuikin yleensä yön tunteina. Tästä alkoi unettomuuden kierre, josta Matti toivoo pääsevänsä nyt eroon.

30 vuotta maailman merillä

Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Matti lähti merille ja viihtyi eri laivoissa ja satamissa peräti 30 vuotta. Hän on seilannut monet maailman meret, mutta rankkaa se on ollut. Pitkät työajat ja jatkuva vuorotyö ovat saaneet Matin sisäisen kellon sekaisin. ”Pisimmillään työpäivät laivalla olivat yli kahdeksantoistatuntisia. Sen jälkeen olo oli kuin pumpulilla olisi kävellyt. Merillä nukuttiin aina muutaman tunnin pätkissä, silloin kun oli mahdollisuus. Lomalle päästiin muutamaksi viikoksi kerrallaan, mutta se aika meni sekavissa oloissa”, Matti kertoo.

Talveksi Thaimaahan

Unettomuus vaikuttaa vieläkin Matin elämään, mutta ei enää niin suuresti kuin töissä käydessä. Silloin joutui aina miettimään mitä tänään tekee, jos ylihuomenna pitää olla tapaamisessa kahdeksan aikoihin aamulla. Nyt Matilla ei ole kiire mihinkään, ja hän nukkuu aamulla pitkään, jos sattuu nukuttamaan. Kaamosaika on Matille kuitenkin kaikkein pahin. ”Silloin nukkuisin kaikki päivät ja kukkuisin yöt.” Talviajan Matti viettääkin Thaimaassa. ”Valolla on suuri merkitys mielialaani”, Matti toteaa. ”Vaikka Thaimaassa uni ei tule sen paremmin, on aamun tunteina mukavaa kävellä rannalla ja käydä uimassa”, Matti kertoo.

Unta lääkkeiden avulla

Kokenut merenkävijä tietää jo etukäteen, koska ei saa nukuttua. Kun uni ei tule, Matti ottaa puolikkaan pillerin ja toivoo sen auttavan. Aina se ei kuitenkaan toimi, jolloin Matti kuluttaa suurimman osan yöstä tehden ristisanoja ja syöden voileipiä. Joskus hän turvautuu vielä toiseen puolikkaaseen unilääkettä, mutta tällöin on pää sekaisin aamulla. ”Tuntuu kuin olisi tokkurassa, eikä meinaa herätä ollenkaan ennen puoltapäivää. Unettomuus rassaa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Unettomuudesta aiheutuneet sydämen rytmihäiriöt tuntuvat rinnassa aina aika ajoin”, Matti toteaa.

Metsästävä merimies

Viikonloppuna Matti on lähdössä ankkajahtiin kesämökille. ”Ankat lentävät suoraan pihakallioni yli, ja toivon suurta saalista”, Matti hymyilee. Hän on suuri ruoanlaiton ystävä, ja vesi herahtaakin jo kielelle, kun tulee puhe itse tehdystä ankkapaistista punaviinikastikkeessa. Matti nauttii eläkepäivistä täysin rinnoin, ja toivoo tulevaisuudelta sikeitä yöunia, ainakin mökillä.

Alkoholi

Alkoholi ei sovi unilääkkeeksi vaan päinvastoin aiheuttaa unettomuutta. Alkoholi saattaa auttaa nukahtamaan, mutta se rikkoo unen rakennetta ja heikentää unen laatua. Se vähentää luonnollista REM-unta, joka on unen aivoja stimuloiva ja muistia vahvistava vaihe. Se vähentää myös luonnollisia syvän unen vaiheita, jotka ovat tärkeitä valveen rasituksista elpymiselle. Alkoholin käyttö myös lisää masennusta, johon usein liittyy unettomuus.