Elimistön sisäinen kello

Kaikilla ihmisillä on oma uni-valverytminsä, jota ohjaa elimistön sisäinen kello. Uni-valverytmi määrittää sen, miten virkeä ihminen on eri vuorokaudenaikoina. Monet kokevat olevansa joko aamu- tai iltaihmisiä. Tämä ero todella on fysiologinen, elimistön sisäisen kellon määrittämä, ei psykologinen. Elimistön sisäinen kello voi kuitenkin olosuhteiden tai sairauden seurauksena edistää tai jätättää. Sisäisen kellon häiriöistä kärsivät henkilöt kokevat tutkimusten mukaan terveytensä useammin huonommaksi kuin ne, joilla sisäinen kello käy tavalliseen tapaan.

Lue kertomus: Unettomuus paheni työuupumuksen myötä

Unettomuus paheni työuupumuksen myötä

Olen kärsinyt unettomuudesta jo yli 10 vuotta. Huonouninen olen ollut aina, mutta en kokenut sitä ongelmaksi vielä nuoruusvuosina. Unettomuuteni paheni työuupumuksen myötä ollessani noin 45-vuotias. Muutamien pitkien sairaslomien jälkeen jouduin lopulta jäämään työuupumuksen vuoksi kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle. Univaikeuteni on jatkunut vaihtelevasti edelleen. Olen tällä hetkellä 59-vuotias.

Omanlainen vuorokausirytmi

Viimeiseen 10–15 vuoteen en ole mielestäni kertaakaan tuntenut itseäni päivisin täysin virkeäksi. Vuorokausirytmini on myös täysin erilainen, kuin muilla. Kun normaalisti ihminen alkaa väsyä iltaa kohden, minulle käy aivan päinvastoin. Iltakuuden jälkeen virkistyn selvästi, ja lopulta saatan helposti valvoa aamuneljään saakka. Sisäinen kelloni tikittää siis ihan omia aikojaan.

Yöt tuntuvatkin tämän vuoksi usein kohtuuttoman pitkiltä. Jotta en tuskaantuisi liiaksi, olen joskus tehnyt kotitöitä öisin. Mieheni on saattanut herätä aamulla pullantuoksuun, kun yön pitkinä tunteina olenkin päättänyt ryhtyä aikani kuluksi leipomaan.

Ollessani nuorempana lasten kanssa kotona en koskaan kokenut, että valvominen olisi ollut minulle yösyöttöjen tai muiden heräilyjen takia erityisen vaikeaa. Vauvahan nukkui aamulla pidempään, joten saatoin ottaa univelkaa aamuista pois. En ole kuitenkaan koskaan nukkunut päiväunia, joten ne eivät ole olleet sekoittamassa unirytmiäni.

Unitutkimuksissa unen laatu todettiin huonoksi

Olen käynyt unettomuuteni vuoksi pari kertaa unilaboratoriossa tutkittavana. Tutkimuksissa untani ja sen laatua tarkkailtiin läpi koko yön (laaja-alainen unipolygrafia). Tuloksissa kävi ilmi, että unen laatuni on poikkeava. Nukkuessani en vaivu lainkaan niin sanottuun syvään uneen, jolla on suurin merkitys juuri sen virkistävän vaikutuksen myötä. Myös unien näkemiseen liittyvät REM-unen jaksot olivat vähäisiä. Hereillä oloaika oli pitkä. Kaiken kaikkiaan uneni laatu todettiin todella huonoksi ja kevyeksi.

Videonauhalta pystyin itsekin selvästi näkemään, miten säpsähtelen vähän väliä ja alaraajani liikkuvat. Tämän vuoksi minulla diagnosoitiin myös levottomien jalkojen syndrooma.

Unettomuus paheni työelämän vaatimusten myötä

Täytettyäni 35 vuotta unettomuus alkoi vaivata minua yhä enemmän. Osittain tähän varmasti vaikuttivat työelämän tuolloiset vaatimukset. Aamuisin oli noustava ylös töihin, vaikka takana oli huonosti nukuttu yö. Kun tätä jatkui riittävän kauan, unettomuuden noidankehä oli valmis. Aloin pelätä nukkumaan menoa, jolloin jo pelkkä ajatuskin nukkumisesta tuntui ahdistavalta.

Hakeuduin työterveyslääkärille varsinaisen unettomuuden vuoksi ensimmäisen kerran ollessani 42-vuotias. Unettomuuteni pistettiin tuolloin pelkästään stressin piikkiin, ja sain hoitomuodoksi nukahtamislääkkeitä.

Unettomuusoireet pahenivat vähitellen yhä lisääntyvän työkuormituksen myötä. Uurastin useiden vuosien ajan tunnollisesti töissä ylipitkiä päiviä. Ylityötunteja kertyi myös viikonloppuisin. Lopulta jouduin jäämään uupumuksen vuoksi kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle. Se oli mielestäni todella harmi, koska pidin työstäni ja työyhteisöstäni paljon. Ainoastaan työmäärä oli kohtuuton.

Sairastan myös Sjögrenin syndroomaa ja fibromyalgiaa. On selvää, että nämä molemmat sairaudet haittaavat yöuntani. Unettomuuden varsinaisia aiheuttajia ne eivät kuitenkaan ole, koska olen kärsinyt univaikeuksista jo aikaisemmin.

Liikuntaa joka päivä

Pyrin liikkumaan mahdollisimman paljon. Harrastan vesijuoksua pari kertaa viikossa ja käyn ulkona reippailemassa joka päivä. Nyt onkin mukava seurata kevään edistymistä tässä kesän kynnyksellä. Liikunta tekee kropalle ja mielelle todella hyvää, eikä tule tarkkailtua liikaa omaa olotilaa.

Olen kokeillut unettomuuteeni useita eri keinoja ja lääkkeitä. Kirkasvalolamppu minulla oli käytössä työssä ollessani. Voisin ottaa sen taas käyttöön, vaikka vuodenajoilla ei olekaan ollut juuri vaikutusta nukkumiseeni.

Muutimme hiljattain uuteen kotiin, minkä seurauksena uneni taas häiriintyi. Me huonosti nukkuvat koemme kaikki pienetkin elämän muutokset hyvin voimakkaina, ja reagoimme kaikkeen unettomuudella.

Lääkärisuhteeni on vaihdellut vuosien mittaan. Työssä ollessani työterveyslääkärini oli loistava, ja sain sitä kautta paljon apua ja tukea. Myös edellisessä asuinpaikassamme kirkonkylän lääkäri oli hyvä ja lääkärisuhde luottamuksellinen. Käynti uuden paikkakuntamme omalääkärillä oli pienoinen pettymys, sillä luonnollisestikaan hän ei tunne taustaani vielä niin hyvin.

Elämään mahtuu myös positiivisia asioita. Matkustelemme mieheni kanssa jonkin verran. Minulla on myös laaja ystäväpiiri, joka pitää sosiaalista elämää aktiivisena. Mielen virkeydestä pitävät huolen lisäksi kaksi aikuista tytärtäni ja aina energiset lapsenlapset.

Riitta Wikberg

Elimistön sisäinen kello säätelee kehon lämpötilaa ja käpyrauhasesta erittyvän melatoniinin tuotantoa. Nämä kaksi tekijää vaikuttavat olennaisesti siihen, miten ja milloin ihminen nukkuu. Nukahtamistaipumus on tavallisesti suurimmillaan aamuyöllä kello 2:n ja 6:n välillä, jolloin kehon lämpötila on alimmillaan ja melatoniinin tuotanto suurimmillaan. Melatoniinin tuotantoon vaikuttaa vuorokaudenaika ja valon määrä. Suomalaisilla elimistön sisäinen kello saattaa häiriintyä myös pohjoisen sijainnin seurauksena. Kesällä valoisuus voi haitata nukkumista, kun elimistö tuottaa vähemmän melatoniinia valoisuuden seurauksena. Vastaavasti talvella aamuherätykset voivat olla vaikeita, kun pimeyden takia elimistö ei vähennä melatoniinin tuotantoa.

Lue kertomus: “Vauhti-Riitan” unettomuus

“Vauhti-Riitan” unettomuus

vauhti-riitta”Keski-iässä alkanut unettomuus johtuu hormonitasapainon muutoksista sekä lähdöstä ulkomaille. Löysin jaksoittaiseen unettomuuteeni kuitenkin ratkaisun, joka helpottaa elämääni”, kertoo 62-vuotias Riitta.

Miehen mukana Sveitsiin

Hieman yli 40-vuotiaana Riitta muutti miehensä mukana Sveitsiin. Juuri ylioppilaaksi valmistunut poika ja pitkäaikainen työpaikka jäivät Suomeen. ”Vieras kieli ja kulttuuri tuottivat sopeutumisvaikeuksia. Minulla ei ollut Sveitsissä työpaikkaa, joten päivät menivät aktiivisesti kieltä opiskellessa ja oleskellessa”, Riitta kertoo. Unettomuus alkoi vaivata melko pian muuton jälkeen. ”Yöt menivät pohtiessa elämää ja aamut nukkuessa. Tuntui, että kävin kokoajan hitaalla, mikä ei ollut lainkaan ominaista minulle”, Riitta kertoo. Samaa kertoo myös ex-miehen antama lempinimi ”Vauhti-Riitta”. ”Jos olisin pystynyt nukkumaan öisin, olisin varmasti sopeutunut nopeammin uuteen ympäristöön”, Riitta toteaa.

Vuoden oleskelun jälkeen Riitta muutti takaisin Suomeen ja aloitti työt kouluterveydenhoitajana. Unettomuudesta hän ei kuitenkaan päässyt eroon. Yläkerran häirikkö valvotti, ja työpaineet kasautuivat nopeasti Riitan harteille. Työasiat alkoivat pyöriä mielessä vapaallakin.

Eläkepäivät ulkomailla

Riitta kärsii nivelsairaudesta, joka häiritsee jossain määrin myös työntekoa. Ennenaikaiselle eläkkeelle hän ei kuitenkaan halua jäädä. Espoon kaupungin myöntämä Laatutiimi-tunnustus pitää kunnianhimoisen Riitan töissä vielä muutaman vuoden. Sen jälkeen intohimoinen vesijuoksun harrastaja unelmoi ulkomaille muutosta. ”Haluan muuttaa etelän lämpöön ja opiskella kieliä”, Riitta kertoo.

Riitan neuvot hyvään yöuneen

Terveydenhoitajana Riitalla on muutama hyvä neuvo helpottamaan unen tuloa.

  • Liiku säännöllisesti, mutta vältä liikuntaa juuri ennen nukkumaanmenoaikaa.
  • Syö kevyt iltapala muutamaa tuntia ennen nukkumaan menoa, jotta verensokeri on tasapainossa.
  • Vältä kahvin juontia illalla.
  • Valikoi illan tv-ohjelmat huolella. Jännittävät ohjelmat tulevat uniin, varsikin herkillä ihmisillä.
  • Lukeminen auttaa rauhoittumaan.
  • Nouse sängystä joka päivä samoihin aikoihin.