Melatoniini

Melatoniini on ns. yöhormoni, jota erittyy aivoissa sijaitsevasta käpyrauhasesta. Melatoniini auttaa elimistön sisäistä kelloa pysymään ajassa säädellen vuorokausirytmiä ja edistäen unensaantia. Sen eritys on suurimmillaan yöllä pimeän aikaan ja huipussaan keskiyön jälkeisinä tunteina. Melatoniinilla on vuorokausirytmin säätelyn ohella muitakin vaikutuksia. Se vahvistaa elimistön puolustusjärjestelmää ja vaikuttaa vireystilaan.

Melatoniini on tärkeä hormoni ihmisen normaalin vuorokausirytmin säilymisen ja hyvän unen kannalta. Sitä erittyy vähemmän, jos ihminen kärsii stressistä. Tämä on osasyynä siihen, miksi stressi aiheuttaa unettomuutta. Myös alkoholi vähentää elimistön melatoniinin tuotantoa. Iän myötä sen tuotanto elimistössä vähenee, jolloin luonnollinen melatoniinmäärä ei välttämättä riitä hyvän yöunen takaamiseen.

Miten melatoniini vaikuttaa?

Melatoniinia on saatavana lyhyt- ja pitkävaikutteisina valmisteina. Vaikka molemmissa on melatoniinia, ne toimivat elimistössä eri tavoin ja niitä käytetään erilaisten ongelmien hoitoon.

Lyhytvaikutteinen melatoniini on ravintolisä, jota on saatavana ilman reseptiä. Lyhytvaikutteisen melatoniinin vaikutus kestää elimistössä pari tuntia nukahtamisen jälkeen, ja se sopii lähinnä aikaeron aiheuttaman rasituksen ja nukahtamisongelmien hoitoon.

Vain lääkärin reseptillä saatavana oleva pitkävaikutteinen melatoniini on depottabletti, joka vapauttaa melatoniinia hitaasti ja jäljittelee näin elimistön omaa hormonieritystä. Se sopii hyvin ikääntyneille, joiden oman elimistön melatoniinin tuotanto on hiipumassa ja uni katkeilee pitkin yötä. Säännöllisesti käytettynä ja oikean aikaan otettuna pitkävaikutteinen melatoniini voi auttaa normalisoimaan uni-valverytmiä ja parantamaan unen laatua.1 2

Melatoniinin käyttö

Lyhytvaikutteisen melatoniinin annostus on 1–6 mg 30–60 minuuttia ennen nukkumaanmenoa. Pitkävaikutteisen melatoniinin annostus on 2 mg 1–2 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Jotta melatoniinin vaikutus olisi mahdollisimman tehokas, se tulisi ottaa iltaisin säännöllisesti samaan kellonaikaan.

Melatoniini vaikuttaa kahdella tavalla uni-valverytmiin. Se väsyttää akuutisti noin tunnin kuluttua valmisteen ottamisesta. Säännöllisesti käytettynä ja oikeaan aikaan otettuna se myös aikaistaa nukkumaan menoa. Melatoniinilla voidaan hoitaa myös ns. viivästyneestä unijaksosta kärsiviä, eli henkilöitä, jotka saavat unta vasta aamuyöstä.

Mahdolliset haittavaikutukset

Melatoniini ei perinteisten unilääkkeiden tavoin aiheuta toleranssia, lääkeriippuvuutta, vieroitusoireita, muistin heikkenemistä, motoriikan häiriintymistä tai aamutokkuraisuutta. Melatoniinilla ei ole todettu olevan enempää haittavaikutuksia kuin ns. lumelääkkeilläkään. Tutkimuksissa sekä melatoniinin että lumelääkkeen käytön aikana ilmoitettuja haittavaikutuksia ovat päänsärky, nielutulehdus, selkäkipu ja voimattomuus.

Lähteet

  1. EPAR, Assessment Report for Circadin. Saatavissa: www.ema.europa.eu
  2. Käypä hoito. Joulukuu 2015
  3. Potilaan Lääkärilehti. Saatavissa: http://www.potilaanlaakarilehti.fi/tiedeartikkelit/uni-huonounisuus-unihairiot/